Arjen ilojen huomaaminen ei aina ole helppoa. Murehtimisen aiheita kyllä löytyy, ainakin kun ikää (ja vaivoja) on kertynyt. Riitta Tulusto tarkkailee vanhenemisen näkökulmasta itseään ja elämää ympärillään. Hän etsii ilonaiheita muistoistaan ja rakastamastaan runoudesta. Runoilijoiden vanhuuden ilot linkittyvät usein läheisiin ihmisiin ja lemmikkeihin, luontoon ja nuoruuden muistoihin. Sairauksista ja vaivoistakin runoilijat kirjoittavat, mutta kuin ohimennen, liiemmin valittamatta. Tuluston avoin asenne elämään ja rakkaus runoihin välittyvät niin runovalinnoista kuin hänen omistakin teksteistään ihastuttavalla tavalla. Teos sopii paitsi kaikille ikääntyneille, myös vanhenemiseen havahtuneille keski-ikäisille.