Kasa ja kettu leikkivät piilosta, kun tuuli yltyy ja myrsky kaataa vanhan kuusen. Kasa huolestuu ja miettii, voisiko puun juuret laittaa takaisin maahan. Mutta kettu kertoo, että se ei ole mahdollista. Kuusi ei nouse enää pystyyn. Se ei enää kasva eikä tee uusia neulasia. Kasa on surullinen, mutta pian se huomaa, että kuusi onkin yhä täynnä elämää. Pikku mönkiäiset rouskuttavat puun kaarnaa, ja kuusen rungolla vipeltää monenlaisia kummallisia otuksia. Keväällä pienet kuusen alut työntyvät maasta ja kurottavat kohti taivasta. Kasa oppii, mitä elämän kiertokulku tarkoittaa.
Koskettavan ja valoisan tarinan äärellä voi pohdiskella luonnon kiertokulkuun, elämään ja kuolemaan liittyviä kysymyksiä ja tunteita lapsentajuisesti ja lempeästi. Kirja sopii hyvin myös ympäristökasvatuksen tueksi, sillä tarinassa tutustutaan lahottajiin ja hajottajiin, joita voi kohdata lähimetsässä.